Odotellen

Vielä viikko ADIn konferenssiin.
Eila

MUISTIMATKA ADI 2014 OSA 7. Konferenssissa kuultua - parhaita paloja maailmalta

ADI 2014 Osa 7. Parhaita paloja

Konferenssipäivät ovat olleet täynnä informaatiota ja inspiraatiota. Muistityötä tehdään suurella intohimolla ympäri maailmaa. Tässä teille vielä parhaita paloja vuoden 2014 konferenssista.

Paras esiintyjä

Australialainen Kate Swaffler teki Taiwanissa suuren vaikutuksen Heidiin ja Hennaan, ja tälläkin kertaa hänen puheenvuorojaan oli ilo kuunnella. Sosiaalisen median mahdollisuuksien lisäksi hän kertoi Australian muistisairaiden työryhmästä.

Vaikuttavin viesti

Maailman dementialähettiläs Dennis Gillings ei kiireiltään päässyt konferenssiin paikalle, mutta lähetti videotervehdyksen. Videossa Gillings nostaa esiin ne prioriteetit, joihin vasta perustettu maailman dementianeuvosto tulee pureutumaan. Listalta löytyvät resurssien koordinointi maailmanlaajuisesti, käynnissä olevien hankkeiden koordinointi, tietojen ja tutkimusaineistojen jakaminen ja globaalien viestintäkanavien luominen. Mukana työssä ovat mm. Bill ja Melinda Gatesin säätiö, Maailmanpankki ja London School of Economics.

Konferenssin suurin sankari

Konferenssin suurin sankari oli ehdottomasti ADI-palkinnon voittaja Professori Martin Prince. Prince vetää kansainvälistä 10/66 dementiatutkimusverkostoa, joka on kerännyt laajasti tietoa muistisairauksien esiintyvyydestä ja tarvittavista palveluista kehittyvissä maissa. Ryhmän nimi perustuu siihen, että 66 % muistisairaista ihmisistä asuu köyhissä ja keskituloisissa maissa, ja ryhmän aloittaessa 10 % tai vähemmän muistisairauksia koskevasta väestötutkimuksessa oli tehty tällä alueella. Etenkin Puerto Ricon edustajille Prince on ollut tärkeä mentori.

Uusin muistiohjelma

ADI kannustaa kovasti maita kehittämään kansallisia muistiohjelmia. Indonesiassa on käynnissä muistiohjelmaprosessi, josta kertoi iloinen ja energinen toiminnanjohtaja Dy Suharya Alzheimer Indonesiasta.

Herättävin yksityiskohta

Skotlantilainen muistiaktivisti ja entinen omaishoitaja Jeannette Maitland kertoi, kuinka hänen miestään hoiti kotona vuoden aikana 106 eri henkilöä, joista vain yhdellä oli erityisosaamista muistisairauksien hoitoon. Maitland oli onnistunut viemään viestiä muistisairaan näkökulmasta rakennettavasta hoidosta monien päättäjien luo ja jatkaa työtä aktiivisesti edelleenkin.

Uusin ravitsemusnäyttö
Bostonin yliopistossa on koottu satojen tutkimusten kautta näyttöä aivoterveellisestä ruokavaliosta. Välimeren ruokavalion rinnalle on noussut Afrikan ruokavaliosuositus. Mielenkiintoista oli myös mm. mausteiden merkitys aivoille. Materiaalia on runsaasti ja uusia pikkujuttuja voi tutkailla lisää Brain wellness -sivulla. 

Mielenkiintoisin lyhenne

ADRD - Michael Splaine USAsta puhui termistä ADRD hospitalisaation yhteydessä. Hän muistutti, että 2/3:lla Alzheimeria sairastavilla on joki muu "liitännäissairaus", kuten COPD, sydänsairaus tai diabetes. ADRD tulee sanoista Alzheimer Disease and Related Disorders.  

Laadukkain laatutermi
QoL - Quality of Life - Elämänlaatua muistisairaalle: Kate Swiffer peräänkuulutti konferenssissa muistisairaan ihmisen elämänlaatua. Hän tietää mistä puhuu, koska on saanut muistisairausdiagnoosin 49-vuotiaana, 5 vuotta sitten. Diagnoosin myötä hänelle ehdotettiin: "Jää töistä pois, lopeta opiskelu ja nauti elämästä kun vielä voit." Mutta luopuminen kaikesta merkittävästä sai hänet nauttimisen sijasta suremaan. Kunnes tajusi, ettei hänen ole pakko tehdä niin ja alkoi elämään sillä tavalla kuin on halusi ja kuten itse koki laadukkaaksi. Ja Kate haluaa kertoa siitä muillekin.

Paras pannaritarina

Oliko skoteilla paras paitateksti?

Person-Centered Care: Gewndolyn de Geest kertoi kolmesta esimerkistä, joissa valaistiin tapauksina muistisairaan ihmisen yksilöllista ja kunnioittavaa kohtelua. Eli samanlaista kuin jokainen meistä toivoo. "Person-Centered Care" termi mainittiin konferenssissa muissakin yhteyksissä useampaan kertaan. Vapaasti suomennettuna ajatus on, että näemme ihmisen ja persoonan muistisairauden sijasta. Tällä periaatteella  näemme ensisijaisesti henkilön, joka hän on ollut ennen diagnoosia.

Originaalein terveysvalitusvideo
"Your brain matters - your story matters": Australiassa on aboriginaalien aivoterveyttä edistetty natiivien kulttuuria hyödyntämällä. Netistä löytyy valistusfilmi, jonka ideaa voisi hyödyntä ehkä muissakin maissa, joissa on vaikeasti tavoitettavia natiivivähemmistöjä. 

Hoivaavin hoivaaja
Pablo A. Barredo kosketti kuulijoita kertomalla tarinansa Alzheimerintautia sairastaneen äitinsä loppuun saakka hoitamisesta todella vaikuttavien kuvien maustamana. Äitinsä menehtymisen jälkeen hän on luonut tukisivut muistisairaiden läheisille ja heitä hoitaville.  Kansainväliset ja kattavat tukisivut on luotu Espanjaksi.

Paras kokouspaikka? Muistiliitto on ADI:n jäsenjärjestö ja Suomella on liittokokouksissa paikalla virallinen edustaja.

Palanen tietoa maailmalta 7. 

Muistisairauksiin liittyvä stigma voi olla todella kouriintuntuva. Helen Chiu Hong Kongista paljasti tutkimusetiikkaa koskevassa esityksessään, että Kiinassa ja Hong Kongissa dementia-termi tarkoittaa suoraan käännettynä "hullua ja idioottia". Sillä on merkitystä, miten muistisairauksista ja muistisairauksia sairastavista ihmisistä puhutaan.


Kirsti ja Virva

MUISTIMATKA ADI 2014 OSA 6. Paljon palasia Alzheimerista

ADI 2014 Osa 6. Konferenssissa kuultua

Paljon palasia Alzheimerista

Torstaipäivän ohjelmatarjontaa - päivä oli konferenssin "Lyhyin"

Konferenssin pääluennot painottuivat tieteelliseen tutkimukseen ja olivat kaikki englanninkielisiä eikä mitään tulkkausta ollut. Tämän vuoksi Muistiliiton tiedon palasia kerännyt haluaa muistuttaa, että jotain yksityiskohtia on voitu suomentaa väärin. Tämä raportti ei ole siis tutkimuksellisesti ihan validi, mutta jotta saamme jakaa nämä tiedonmuruset niistä kiinnostuneiden kanssa, otetaan tällä kertaa riski. Kuitenkin tämän vuoksi suosittelemme, että tämän blogiosion kohdalla luette lopun "sillä silmällä".


Konferenssin sisällöllinen tarjonta oli huiman laaja ja silti kaikki liittyi muistisairauksiin. Aamupäivisin oli isompia luentokokonaisuuksia ja iltapäivällä rinnakkaisluentosarjoja. Teemoina olivat mm. viimeisin tutkimus ja hoito, politiikka ja tietoisuuden lisääminen, hoiva ja hyvät käytännöt sekä muistisairauksien kanssa eläminen. Tämän viimeisen teeman luennoitsijat, asiantuntijat ja puheenjohtajat olivat kaikki muistisairauteen sairastuneita ihmisiä.

Konferenssissa toistuivat jatkuvasti termit APOE4, biomarkkerit ja amyloidi. Myös proteiinit ja glukoosi. Lisäksi usein mainittiin aivoihin ja tautiin liittyen sekä tulehdusreaktio että aineenvaihdunnan häiriöt. Tämänhetkisen tutkimustiedon pohjalta Alzheimerin taudin prosessi aivoissa ja neuronitasolla näyttää olevan olevan hyvin pitkä, jopa 20-30 vuotta ennen varsinaista Alzheimerin tautia. Todettiin myös, että nykyiset lääkkeet auttavat joillekin, mutta ei kaikille eikä kaikissa vaiheissa. Alzheimerin taudin ratkaisun avaimet vaikuttavat pohjaavan oletukseen, että kun tiedetään enemmän aiheuttajista, voidaan kehittää kohdennettuja ja tehokkaampia lääkkeitä. Tämän vuoksi tutkimusta tarvitaan edelleen.

Amyloidi ja APO-E4 olivat paljon esillä tutkimuksen aktiivisina kohteina ja taudin ydintekijöinä , myös Colin L Mastersin luennolla.

Useilla eri luennoilla puhuttiin aivojen metaboliasta eli aineenvaihduntaongelmista. Parhaillaan tutkitaan, miten yksilön muut aineenvaihduntahäiriöt ja riski sairastua Alzheimeriin liittyvät yhteen. Joitain yhteyksiä jo näytetään löytyneen. Tutkimusta tehdään aivojen mikrotasolta, kemiasta sekä proteiini- ja glukoosiaineenvaihdunnasta koko elimistön sokeriaineenvaihduntaan saakka. Parhaillaan tutkitaan myös mm. Diabeteksen ja Alzheimerin taudin yhtäläisyyksiä metabolian näkökulmasta, osuva esimerkki tästä oli luento nimeltä: "Alzheimer's Disease or Cerebral Diabetes". 

Joissain muissa maissa, joissa tutkitaan aktiivisesti väestöstä esim. APOE4:sta ja muita biomarkkereita, joudutaan pohtimaan myös tiedon tuomaa tuskaa ja eettisiä kysymyksiä varhaisesta tutkimuksesta. Konferenssissa mainittiin myös Suomen riskikartoitus. Tuli mieleen, että voisiko tulevaisuudessa kartoitukseen lisätä APOE4-arvon? Ennaltaehkäisyn lääkkeetön näkökulma (liikunta ja ravinto ym.) todettiin myös katsauksessa osana suomalaista lääkkeetöntä näkökulmaa. Tästä todettiin, että tutkimusnäytön näkökulmasta voi sanoa, että ei niistä ainakaan haittaakaan ole. 

Pohjoismaisissa puheenvuoroissa painotettiin elinikäisiä elintapoja ja toimintaympäristöä suojaavina tekijöinä.  Muualla maailmalla ennaltaehkäisy tuntui painottuvan sairauden puhkeamisen ja etenemisen ennaltaehkäisyyn lääkehoidon ja rokotteiden näkökulmasta. Tai ehkä tämä tunne tuli siitä, että niistä puhuttiin niin paljon konferenssissa? Joka tapauksessa erittäin varhainen lääkehoito kuulosti olevan kiivaan tutkimuksen alla oleva ja potentiaalinen mahdollisuus. 

Laura Fratiglioni Ruotsista kertoi konferenssissa pohjoismaisesta elinikäisen ennaltaehkäisyn ja suojaavien tekijöiden näkökulmasta. 

Vaikka tutkimus on todella aktiivista, se on samalla pitkäjänteistä ja tämän vuoksi erityisesti jo sairastuneen muistisairaan näkökulmasta hidasta. Tämän vuoksi on erityisen tärkeää kehittää myös muutakin kuin lääkehoitoa. Nämä lääkkeettömät tukimuodot olivat myös aika hyvin esillä konferenssissa.

Kuten melkein kaikissa muissakin luentokoonaisuuksissa, myös tutkimus- ja etiikkasessioon oli otettu mukaan muistisairauteen sairastuneen ihmisen sekä läheisen puheenvuorot. Tämä oli hyvä muistutus siitä, että samalla kun tehdään kiivasta tutkimusta sairauden voittamiseksi ja ennaltaehkäisyn edistämiseksi, on tärkeää että edistämme jo muistisairauteen sairastuneiden ihmisten elämänlaatua. He ovat kanssamme täällä tänään!

Palanen tietoa maailmalta 6.
Aktiivista tutkimusta ja uutta tietoa muistisairauksiin liittyen on paljon. Maailmalla tutkitaan aktiivisesti muistisairauksia ja niiden hoitoa. Melkein kaikki konferenssin abstraktit löytyvät sähköisenä: http://www.alzint.org/docs/default-source/Downloadable-Materials/abstract-book.pdf 

tiedonpalasia maailmalla poimien ja tulkiten,
Virva 

MUISTIMATKA ADI 2014 OSA 5. Muistiohjelmatoiminta esittäytyi kansainvälisesti

OSA 5. Muistiohjelmatoiminta esittäytyi

Kansallisen muistiohjelman järjestöllistä jalkauttamista

Muistiohjelmatoiminnan esittelemiseen oli varattu ruhtinaalliset 13 minuuttia ensimmäisen varsinaisen konferenssipäivän iltapäivällä. "Public health initiatives" -sessiossa oli kuusi esitystä ympäri maailmaa. Kuulimme muun muassa kansainvälisestä maaseutujen dementiatyön verkostosta, Kuuban muistiohjelmasta ja hollantilaisesta "Mastery Over Dementia" -nettikurssista muistisairaille ihmisille ja heidän omaisilleen.

Esityksessäni ehdin kertoa suomen muistiohjelmasta ja esitellä aivoterveyden edistämisen työkaluja. Etenkin muistikuntokortti herätti kiinnostusta, ja ruotsinkielinen materiaali kiinnosti kollegoja eurooppalaisista sisarjärjestöistämme. Saimme myös muistutuksen siitä, että Muistiliiton nimi on kansainvälisesti uniikki ja aivoterveyden edistämisen kannalta tosi hyvä. Yleisöstä kyseltiin miten terveet ihmiset saadaan kiinnostumaan Alzheimer-yhdistyksen muistikuntokortista, ja oivalsin että Muistiliittona meidän ei ole tarvinnut pohtia tätä näkökulmaa.

Kirsti Kuusterä Muistiliitosta (kuvassa keskellä) kertoi Muistiohjelman järjestöllisestä jalkauttamisesta. 

Palanen tietoa maailmalta osa 5.

Vaihdoin muutaman sanan australialaisen  Peter Birkettin kanssa, joka pyörittää maaseudun oloihin räätälöityä muistisairaiden ihmisten hoitokotia. Henkilökunnaksi on valikoitu kuntoutuksen ammattilaisia ja farmilla asuu myös alpakoita ja lampaita. Lukekaa lisää.

Kirsti 2014

MUISTIMATKA ADI 2014 OSA 4. ADI goes SOME ja Muistisairaan ääni

ADI GOES SOME 
Jokainen voi osallistua konferenssiin Facebookin tai Twitterin avulla. Osallistu konferenssiin tai lue osallistujien jakamia ajatuksia: Hae Facebookista alzheimerdiseaseinternational ja tykkää tai Twitterissä @ADIConference ja twiittaa #ADI2014 ! 

OSA 4. ADI goes SOME ja 

Muistisairaan ääni

Mietimme, miten paljon maailmalla muistisairaat käyttävät SOMEA. Tuntuma on, että suomalaisittain prosentti on aika pieni vielä. SOME lienee täälläkin enemmän alan ammattilaisia sekä läheisiä varten? Tulipa mieleen myös: haluaisivatkohan muistisairaatkin äänensä kuuluvan sosiaalisessa mediassa? Miten voisimme edistää muistisairaille sitä mahdollisuutta? Entä jos sen sijaan että esimerkiksi me kerromme, mitä olemme tarjonneet muistisairaille - he saisivatkin kertoa mitä tykkäsivät vaikka jostain yhdistyksen tapahtumasta johon ovat osallistuneet? Kuinka hienoa olisikaan, jos muistisairaat ihmiset kertoisivat itse SOMEssa mitä he ajattelevat! 


MUISTISAIRAAN ÄÄNI
Muistisairaan ääni kuuluu itse konferenssissa ihailtavasti!
Joka päivä ja useammissa sessioissa on muistisairaita luennoimassa. He ovat myös olleet mukana suunnittelemassa sisältöjä. Yhtenä päivänä Muistiliiton työntekijä seurasi ihaillen yhden työryhmän session dynaamista suunnittelua: selvisi että työryhmä koostui muistisairauteen sairastuneista henkilöistä. Tuntuu hienolta olla aitojen asiantuntijoiden luona ja kuulla konkreettisesti muistisairaan ääntä myös tämän tason konferenssissa. Tässä meillä vielä Suomessa opittavaa, vaikka olemme kyllä viime aikoina päässeet muistisairaiden ihmisten osallisuuden huomioinnissa eteenpäin.

Sen sijaan, että puhuisimme muistisairaiden puolesta (sitäkin toki tarvitaan), voisimmeko vielä entistä vahvemmin ajatella, että muistijärjestön ja ammattilaisten tehtävä on tukea muistisairaan oman äänen tuomista esille? Sen sijaan, että tarjoamme muistisairaille elämyksiä, voisimmeko tukea heitä tuottamaan niitä itse? Suomessakin näistä on jo kehitetty muutamia hyviä malleja, joita voisi valtakunnallisesti levittää ja vahvistaa. Tulee myös mieleen, voisiko tämä vahva muistisairaiden osallisuus ja konkreettinen läsnäolo konferenssissa muista maista liittyä esimerkiksi myös siihen, että kansainvälisesti yleensä muistiyhdistykset toimivat ehkä enemmän vapaaehtoispohjalla kuin Suomessa? Toinen huomio on se, että täällä muistisairaat ovat pääosin englanninkielisistä maista. On varmasti helpompaa tuoda äänensä esille omalla äidinkielellään. 

Aidon asiantuntijan paita- Richard Taylorin päällä.

Richard Taylor puhui elämästä stigmojen taakan alla liittyen muistisairauksiin. Richard oli sitä mieltä, että stigma on pääsyy siihen, että ihmisten on niin vaikeaa elää Alzheimerin taudin ja muistisairauksien kanssa. Richard toivoi, että välttäisimme ajattelumallia, että Alzheimeria sairastava ei ole enää täällä tai että hän "liukuu pois".  Hän muistutti, että muistisairas ihminen tarvitsee mahdollistamista ja mahdollisuuksia toimia aktiivisesti ja tehdä asioita joita haluaa. 

Ihmisillä, joilla on muistisairaus, oli konferenssissa meille yhtenäinen viesti: muistisairas ihminen on TÄYSI ihminen, mitä tahansa tapahtuu tai vaikka me muut koemme hänen muuttuvan. Ihminen ei ole sen vähempi, vaikka hän unohtaa asioita.  Rakkaus ei lopu, vaikka unohtaa nimen.  Vanhemmuus on olemassa, vaikka ei muistaisi lapsiaan. Richard Taylor kysyikin meiltä, kenen tehtävä on muistaa?

Itse muistisairaat ovat sitä mieltä, että vaikka muistisairauteen sairastunut ihminen muuttuisi, hän ei ”liu” pois. Muistisairauden tuomaa muutosta verrattiin mm. teini-ikään: siinäkin vaiheessa ihminen muuttuu, mutta liukuuko hän pois? Voivottelemmeko silloin "menetystä" vai tuemmeko nuorta itsenäiseen elämään? Hän peräänkuulutti samaa valmentavaa ja voimauttavaa asennetta myös muistisairaiden ihmisten läheisille ja ammattilaisille. 

Richard Taylor kuvasi stigmojen taakkaa hyvin konkreettisesti.

Tärkeä viesti muistisairailta muille: älkäämme leimatko muistisairaita ihmisiä sairautensa taakse stigmoilla. Vaikka ihmisellä on muistisairaus, esim. Alzheimerin tauti, hän on edelleen täysi ihminen! 

Palanen tietoa maailmalta 4.
ADIn yksi slogan on "Global Voice on Dementia". ADIssa muistisairaiden ihmisten ääntä kuullaan myös konkreettisesti. Muistisairaat ovat oman sairautensa asiantuntijoita. Konferenssissa useat luennot olivat sellaisten ihmisten pitämiä, joilla itsellään oli muistisairaus.

Todella vaikuttavista tunnelmista kirjaten,
Virva

MUISTIMATKA ADI 2014 OSA 3. Vaikuttamista ja kokoustamista kansainvälisillä areenoilla

OSA 3. Toinen haaste: Council Meeting - vaikuttamista ja kokoustamista kansainvälisesti

Suomella ja Muistiliitolla on harvinainen etuoikeus: Meillä on edustaja ADIn hallituksessa, Muistiliiton liittovaltuuston puheenjohtaja Markus Löfström. Tämä tilaisuus on antanut meille vahvemman mahdollisuuden kansainväliseen vaikuttamiseen sekä myös tietoisuuteen siitä, mitä kansainvälisellä tasolla tapahtuu.

Council Meeting 2014

ADIn Council Meeting eli kansainvälinen edustajiston kokous sisältää pitkälle samat asiat kuin suomalainenkin liittovaltuuston kokous: Edellisen vuoden toiminnan ja talouden tarkastelu ja hyväksyminen sekä valinnat; tässä kokouksessa valitaan mm. ADIn puheenjohtaja seuraavalle kaudelle sekä osa hallituksen jäsenistä. Kansainvälisen kattojärjestön hallitukseen on paljon ehdokkaita, enemmän kuin paikkoja. ADIssa on mukana suuria jäsenmaita ja ryhmittymiä (kuten Aasia, Amerikka ja Afrikka). Euroopasta edustus on lähinnä Englannista. Suomi edustaa hyvin eurooppalaista näkemystä. Koska Suomen edustaja on tänä vuonna erovuorossa, kokous on meidän näkökulmastamme tavallista jännittävämpi. Edustajamme Markus Löfström on tehnyt ADIn hallituksessa kaksi vuotta töitä, ja vaikuttanut mm. siihen, että Suomi ja Muistiliitto teki lausunnon ADIlle aivoterveystyön merkityksestä. Mutta paljon on vielä tekemättä ja toivomme Markuksen jatkavan hallituksessa.

Markus Löfström valittiin jatkokaudelle ADIn hallitukseen.

Tämä luo kokoukseen ja kokousedustajalle paineita: paljon ehdokkaita suurista maista joilla voi olla koko maanosansa kannatus takanaan. Pienen Suomen ehdokas on saatava jatkamaan. Tämän vuoksi kokousta edeltävänä iltana mietittiin strategiaa ja kokousaamuna Muistiliiton kokousedustajat jalkautuivat kokousväen sekaan tekemään taustatyötä: jututtamaan ADIn jäseniä ja kokousedustajia sekä sopivan tilaisuuden tullen jakamaan ehdokkaamme käyntikortteja. Koska kokous oli ensimmäisenä konferenssipäivänä, tilanne oli haasteellinen: miten tehdä verkostotyötä muutamassa tunnissa? Onneksi ADIn hallituksen jäsenenä Markus on tehnyt kaksi vuotta aktiivista työtä, jonka pohjalta voi helposti jututtaa äänivaltaisia kokousedustajia.

Jännittävän kokouksen ja äänestyksen tulos oli Suomen kannalta upea ja siitä voimme olla iloisia. Markus Löfström sai ehdokkaista eniten ääniä: 36 kpl. Olemme ylpeitä edustajamme työstä  ja toivotamme yhtä vahvaa jatkokautta ADIn hallituksessa!

Kokouksessa käsiteltiin muitakin asioita, valittiin uusia jäsenmaita ja käytiin keskustelua Maailman Alzheimer-kuukaudesta ja monista muista hyvin tärkeistä asioista. Niistä kerromme tuonnempana, viimeistään seuraavassa uutiskirjeessä omille jäsenyhdistyksillemme.

Palanen tietoa maailmalta 3. ADIssa nyt on 84 jäsentä. Monet ADIN jäsenet -kuten Muistiliittokin- tukee muistisairaita ja läheisiä jäsenyhdistystensä toiminnan kautta. Näin katsottuna kaikilla tasoilla paikallisyhdistyksestä kansainväliseen kattojärjestöön on sama olemassaolon syy: edistää muistisairaan ja läheisen asemaa ja hyvinvointia sekä vähentää muistisairauksien haittavaikutuksia.

Ilouutiset Suomen delegaation puolesta,
Virva

MUISTIMATKA ADI 2014 OSA 2. Ensimmäinen haaste

OSA 2. 

Ensimmäinen haaste: miten pääsemme perille?

Kohti konferenssia - matkalla sattuu ja tapahtuu muutakin kuin muistiasiaa

Etenkin pidemmillä välimatkoilla matkan varrella voi sattua kaikenlaista. Pitkillä ja useita vaihtoja sisältävillä lennoilla yksi muuttuvista tekijöistä on lentoaikataulut. Vaikka tällä kertaa lähtiessä pienenä huolenaiheena oli suomalaisen lentoyhtiön jumiutunut neuvottelutilanne (mahdollinen lakon uhka?), suurin muuttuva tekijä aiheutui useista jatkolennoista/välilaskuista ja koneiden vaihdoista. Tällä matkalla se konkreetinen tilanne tuli eteen Lontoosta Miamiin siirtyessä: Lontoossa lentoyhtiön lastauslaitteisto jumittui melkein tunniksi lentokoneen taakse ja lento oli tunnin myöhässä. 

USAan, tai USAn kautta matkatessa kannattaa ottaa huomioon maahantulomuodollisuudet: jouduimme muiden "emigranttien" tapaan maahantulohaastatteluun, sormenjälkiskanneriin sekä valokuvaukseen. Lisäksi piti tehdä uudelleen lähtöselvitykset ja matkalaukkujen tarkastukset , vaikka kyseessä oli jatkolento ja meidän näkökulmasta "vain" välilasku. 

Koko tapahtumasta todettakoon vain, että hyvinvointivaltiosta tulevan sosiaali- ja terveysalan ammattilaisen näkökulmasta oli ajatuksia herättävää huomata maahantuloviranomaisten oletus siitä, että KAIKKI haluaisivat jäädä kyseiseen valtioon "hyvin voimaan". Toisaalta en voinut olla ihailematta todella tasavertaista kohtelua tässä asiassa: siellä jonotimme satojen maahantulijoiden kanssa samassa linjassa, jossa oli kyllä hyvin kansainvälinen meininki ja varmaan satoja kansalaisuuksia paikalla. Toki prosessin aikana nousi esille yksi muistiasia: selvisi, että minua haastattelevan viranomaisen isällä oli Alzheimerintauti ja hän oli itsekin joskus huolissaan muististaan.

Koska edellinen lento oli myöhässä, hieman alle kahdeksi tunniksi jäänyt siirtymisaika ei näihin kaikkiin muodollisuuksiin riittänyt. Vaikka kaikki oli omalla tavallaan hyvin organisoitua, jonot olivat pitkiä ja joustoa ei löytynyt. Kaikkien jonotusten ja selvitysten jälkeen tilanne oli se, että jatkolentomme oli lähtenyt ja jonotimme peruutuspaikkoja viimeiseen iltakoneeseen tai vaihtoehtoisesti seuraavan aamun lennolle. 

Yö Miamin lentokentällä läheni ja jännitys tiivistyi. Ei matkaseurueella hätää ollut, olimmehan isolla lentokentällä katon alla ja palveluiden lähellä. Mutta ADIN hallituksen edustajamme Markus Löfströmin piti olla jo aamulla Board Meetingissä eli kansainvälisen kattojärjestömme hallituksen kokouksessa. Tämän vuoksi meille alkoi kertyä melkoisia paineita aikataulun osalta.  Siinä vaiheessa Markus selitti lentoyhtiön edustajalle kokoukseen ehtimisen merkityksen ja onneksi tässä tilanteessa henkilökunnalta löytyi jo ymmärrystä. Pääsimme vielä viimeiselle iltayön lennolle ja saavuimme konfererenssipaikalle keskiviikkoaamuna noin  klo 7 Suomen aikaa. 

Tässä vaiheessa olimme matkustaneet jo toista vuorokautta ja ehdimme nukahtaa muutamaksi tunniksi ennen ensimmäisen kokouspäivän alkua. Loppujen lopuksi Markus Löfström ehti kansainvälisenkattojärjestömme hallitukseen ja sen jäsenenä vaikuttamaan mm. ADIn tulevaisuuden linjauksiin ja osallistumaan päätöksentekoon kansainvälisen muistityön edistämiseksi. 

VIP-osallistujille, muistisairaille oli konferenssissa oma huone

Palanen tietoa maailmalta 2. 
Maailmalla puhutaan ihmisistä joilla on dementia sekä dementiasta ja muista Alzheimerintautiin liittyvistä sairauksista, ei vielä muistisairaista ja muistisairauksista. Huomenna lisää kokouskuulumisia, silloin on vuorossa maailmanlaajuinen liittovaltuuston kokous. 

Virvatuli: San Juan, Puerto Rico kuittaa :)